sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Kalamimmit Kisakuntoon - Häme-Cup: Katsofish.com - Uistelu OSA 1

Nyt on saatu ensimmäinen Häme-Cup:n kisa taputeltua ja on aika pureutua vähän syvällisisemmin täällä blogin puolella siihen, että miten meni. Tässä ensimmäisessä jutussa pureudutaan kisatreenien antiin. Olemme tehneet mimmien alkutaipaleelta asti yhteistyötä kalastustarvikeverkkokaupan www.katsofish.com :n poikien kanssa. Tämä ensimmäinen kilpailu oli heidän nimikkokilpailunsa ja kilpailuvesistö heidän kotivesistöään. Pari viikkoa ennen kisapäivää oltiin poikain kanssa yhteyksissä josko olisi mahdollista järkkäillä yhteisreenejä. Kangasalan Roine-Längelmävesi ei ollut yhdellekään mimmiestä kovin tuttu ja oli kyllä elintärkeää päästä edes kerran ennen kisaa tutustumaan vesistöön.


Pojat oikein vaatimalla vaativat päästä kuvattavaksi! ;)



Lauantaina 14.5 saatiin aikataulut sovitettua niin että "Katsonpoijjat" Juuso ja Toni lähtivät omalla veneellään näyttämään Saijalle ja Jennille paikkoja. Tämä keikka oli sinällään historiallinen mimmeille, että ensimmäistä kertaa vietiin vene ihan omin pikku kätösin  rantaan! Saija ajoi kuin vanha mestari vene perässä, vaikka vetojuhta (eräs nimetä mainitsematon saksalaismerkki) saikin kuulla kunniansa! :D Oltiin ajoissa Kisarannassa ja kaiken huipuksi Saija vielä itse peruutti traikun laskuluiskalle! Tokikin siinä meni aikaa sen verran, että pystyi näkemään kuinka ruohokasvaa, ja neuvontajana repsikassa ohjeita antoi Juuso, mutta silti! Veneen laskussa saatiin vielä hieman apua, mutta sen jälkeen oli takoitus pärjätä vesillä ihan omatoimisesti kaksin. 


Apu oli lähellä jos naisisto olisi ajautunut järvihätään!



Aamu oli valjennut hieman pilvisenä, mutta kohtuullisen lämpimänä. Sateenuhka oli kokoajan olemassa, mutta toivoimme sen siirtyvän mahdollisimman myöhäiseksi. Ennen vesille lähtöä saimme Juusolta ja Tonilta vielä ihan konkreettisia vetovinkkejä aina väreistä vetosyvyyksiin. Rannasta lähdimme poikien veeneen perässä Roineen puolelle, jossa laskimme vehkeet vetoon Vänninsalon saaren vieressä. Hommaan kului aika reilusti aikaa kun kaksistaan touhusimme ja allekirjoittanut oli pitkän talven jäljiltä vähän kohmeessa. Mutta ainakin työnjako oli selvä: Saija ajaa, ja Jenni hoitaa kalastuspuolen. Vänninsalonsalmelta lähdimme ajelemaan poikien perässä  kohti Karpinsalmi - Kokonkari välissä oleviä 5-6m pattteja. Puolisen tuntia oli todella rauhallista ja kaiku esitti vain tyhjää ruutua. Pojat kurvasivat syvän kautta ympäri ja lähtivät takaisinpäin. Me jatkoimmekin hieman pidemmälle syvän päälle (12-25m) ja huomasimme, että 6-15m on järkyttävän kokoisia pikkukalalauttoja. Eipä mennyt kuin hetki, niin ensimmäinen hauki tämmäsi kiinni ja alkoi tapahtua. Pienen väsyttelyn jälkeeen veneeseen nostettiin ensimmäinen kala ja vielä ihan reilun kokoinen! Pituutta rouva hauella oli n.80cm ja paino kysyjän mukaan arvioitu 3-6kg.. :D :D 


Päivän ensimmäinen!

Vielä hymyilyttää kun ei ole kädet hapoilla kelailusta.. :D

Raymarinen uusi kaikuluotain on vielä käyttöominaisuuksiltaan hieman arvoitus ja esim. reittipisteen saaminen ruutuun jäi tuolta lauantailta opiskelematta. Jälkeenpäin kuitenkin nauroimme vedet silmissä, kun katselimme, että missähän se hauki otti kiinni.. Ensin oli kaunista suoraa ajolinjaa, mutta yhtäkkiä viiva muuttui sellaiseksi siksakiksi että ei jäänyt epäselvyyttä missä kohtaa tärppi oli tullut! Oli meinaan käsiä Fasterin kipossa, kun kelataan, ohjataan, kuvataan ja panikoidaan samaan aikaan! :D Päätimme Saijan kanssa ajaa uuden lenkin salmen kautta ja kokeilla myös matalammasta vedestä. Kello löi 11 ja ja alkoi oikein kunnon syöntipiikki. tunnin aikana ei keritty muutakuin kelaamaan, irroittamaan kala, laskemaan puoleenvälin vehkeet ja taas oli uusi tärppi. Tässä spurtissa veneessä kävi n. 15 haukea, joista kisamittaisia n.6-7 kappaletta, ja isoimmat kolme olivat n.3-4 kiloisia. Vedossa oli pääosin Nilsuja, jotka antoivat kyllä ensiuitoksi todella hyvin kalaa! Nils Master:n Jari Kostamo oli antanut meille muutamia väri- ja mallitärppejä ja erityisesti yksi tällainen verysecretspecial Nilsu oli todellinen ottikone! Tähän yhteen vaappuun otti päivän kolme isointa haukea sekä usea pienempikin. 

Saijakin pääsi ottamaan kalakontaktia!

päivän isoin möhkö!

Ja vielä yksi haukirallin tulos!

Tämän tykityksen lomassa pojat ajeli vierelle ja kysyi vaihdetaanko paikkaa, johon totesimme uupuneina, vain toinen puoli vetoon saatuna, että kyllä mielellään! :D He eivät oikein uskoneet, että halu paikan vaihtoon oli liika kalantulo! :D Lähdimme ajelemaan kohti Tossanselkää, josta kuulemma oli kuhiakin jo saatu (tosin jigaamalla). Laitoimme vetoon hieman matalampaa uistelusyvyyteen sopivaa rompetta ja pian kaiku alkoikin piirtelemään komeita ahvenparvia 3-4m veteen. Säässä tapahtui odotettu muutos ja pilvet peitti taivaan ja pientä tihuttelua oli ilmassa. Olin tietysti unohtanut lähtiessä jotain kotiin, tänään ne oli takki ja haavi! :D Onneksi Saijalla oli autossa Markun varatakki ja ilman haavia pärjättiin hyvin kunnes yhdestä parvesta tämmäsi kiinni hieman vauraampi yksilö. Siima ei lähtenyt laukurista, mutta huomattavasti nyki kylläkin. Kelatessa kalaa olin täysin varma, että kyseessä on on pieni, mutta pippurinen hauki. Ja kukkua kanssa! Kun kala oli n. 5m päässä veneestä huomasimme, että ei helkatti sillähän on punaiset evät! Jumalaton huuto, möykkä ja paniikki valtasi veneen. Juuri kun olin nostamassa tuplassa ollutta kalaa veneeseen se räväytti vielä kerran ja varmasti arvaatte lopputuloksen... Sitten seuraavat 10 minuuttia sapetti sen verran, että tihkusadekin yltyi kaatosateeksi. 


Hän päätti perua treffit ihan viime tingassa, varmasti miespuoleinen affena... >:(


 Tossalta saimme vielä yhden reippaamman hauen, tosin taas syvän päältä sekä yhteensä 5 ahventa, joista neljä ylitti kisamitan .Pojat ajeli vierelle ja kohteliaasti kysyivät kahdelta muumien mörköä muistuttuvalta hahmolta, että vieläkö piisaa reenihuumoria vai lähdetäänkö meneen. Tottakai haluttiin vielä ainakin yksi paikka katsoa, eihän me sentään sokerista oltu tehtyjä, vaikka molempien puolijoukkueteltat alkoivat antaitua pisaroille. 


Hiiop ja kyytiin... En ainakaan haavia enä kotiin unohda, vaikka kengät enemmin!

"Ei kai noi pojat vaan huomannut että me saadaan kalaa täällä..." ;D

"mää meen ny varuiks kuitenkin piiloon tän ahvenen taakse.." Mää en nää ketään ni kukaan ei nää  mua- logiikka toimi! ;)



Viimeinen spotti ei erityisemmin vakuuttanut ja noin puolen tunnin vedon jälkeen luovutettiin yhteistuumin ja otetti keula kohti rantaa. Rannassa saatiin vene nippuun ja lähdettiin litimärkänä ajelemaan kotia kohden. 

Ei muumitaloa lukita yöksi hei, Muuuuummiiit! :D


kun sataa vettä, ja on aika kylmä, ja oot aika märkä, niin ei mikään muu kuin tuommoinen haukimus saa naisiston kalahuumoria ylläpidettyä! 





Reeneistä jäi ihan huippufiilis erityisesti siksi, että pärjättiin kaksin niin hyvin ilman isompia ongelmia! Toinen ilon ja ihmetyksen aihe oli tietysti niinkin hyvä kalansaanti. Ei todellakaan olla totuttu tuollaiseen ralliin, mutta äkkiä siihen varmasti tottuu jos tulisi vaikka tavaksi! ;) Isoimmat kiitokset vielä Katsofish.com :n Tonille ja Juusolle. Kisaan lähtö helpottui 100-kertaisesi kun oli edes joitakin paikkoja jo etukäteen tiedossa. Myös erilaisten vaappujen testaus toi tulosta ja ainakin tuon päivän ykkösvieheet löytyi kokeilun kautta. 

reenipäivän herkkiskkuva loppukevennykseksi <3


Seuraavassa jutussa selviääkin sitten kuinka itse kisassa kävi ja mitä katastrofaalista pääsi käymään... To be continued..


kirj. Jenni
kuvat: Saija & Jenni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti