Projekti "Mimmit kisakuntoon" on nyt virallisesti saatu käyntiin. Eilen tiistaina herätyskello soitti klo 04:45 ja Saijan, Jennin ja Maken päämääräksi sysimustassa marraskuun aamussa kohdentui Loviisa, ja tarkemmin Rönnäsin golfkentän viereinen veneenlaskupaikka/laituri.
Matka vesisateessa muiden työmatkalaisten seassa tuntui kestävän ikuisuuden, mutta 8:34 saavuimmme rantaan, jossa näimme tutun hahmon ja veneen. Olimme sopineet näkevemme Kalle Lindholmin kanssa puoli 9 AIKOIHIN rannassa joten 4 minuuttia meni vielä ajoissa olemisen piiriin.. ;)
Fishing Lords Oy:n Kalle oli jo kerinnyt ennen saapumistamme laskemaan päivän koeajoveneenä toimineen Tracker Pro Guide V-175 Combon vesiin ja nopean varusteiden vaihdon jälkeen olimmekin valmiita vesille lähtöön. Päivän säätiedotus ei luvannut kovin kaksista ilmaa... Vesisadetta ajoittaisesta reippaampaan oli luvattu lähes koko päiväksi ja lisämausteena n. 7ms etelätuulta ja +4 astetta (lämmintä).
 |
| iltapäivästä alkoi pilvipeitekin repeilemään.. :) |
 |
| Ja maisema vaihtuu!! |
 |
| Ihania maisemia! |
Jo heti reissun ensihetkinä tuli selville Trackerveneen ylivertaisuus, ainakin keliominaisuuksissa verraten nykyiseen Fasteriimme. Jouduimme kalapaikalle ajaessa ylittämään yhden hieman aukeamman kohdan, jossa etelätuuli pääsi todella puhaltelemaan. Ensin oli fiilis, että kuollaan kaikki mutta, sitten huomasimme, että eihän pääkalloaallot tässä veneessä niin tuntuneetkaan! Itse asiassa perällä, kuskin takana istuessa pystyi lopulta myös ihan rentoutumaan kovassakin kelissä. Tokikin laidan yli lyövät suolaiset herätykset pitivät takanaisenkin virkeänä. Kalapaikaksi oli valikoitunut suojaisa ja aikalailla piilossa oleva pienehkö lahti. Koko lahti kaislareunoineen todellakin näytti siltä, että se olisi hyvä haukikalastusspotti, mutta yllätykseksi muodostuikin paikan valinta. Näin noviisien ja vetouistelijoiden näkökulmasta kaislikon reunojen "nuohoaminen" olisi kuulostanut järkevältä, mutta Kalle parkkeerasikin Trackerin lahden toiseen reunaan, josta keulakoneen avulla lähdimme hiljakseen laskettelemaan ns. keskikaistaa. Päivän sana toki olikin suurhaukikalastus, Kalle perusteli meille tätä kaistavalintaa sillä että, suurimmat yksilöt viihtyvät tosiasiallisesti suurimman osan ajastaan lahden keskellä, tehden vain ruokaretkiä laitamille, jossa pienmmät yksilöt viihtyvät. Tämän perustelun saattelemana alkoi tämä kalastusmuoto käydä jo Mimmienkin järkeen. Päivän kalastusvälineinä meillä oli jämerät heittokalastusvavat, jotka 4000 kelojen kanssa toimivat hyvin yli 100g uistinten vippailuun. Aluksi näitten välineiden näkeminenkin kirvoitti aikaisemmin lähinnä vain ahvenia ja kuhia jigailleille ajatuksen, että koko ero on valtava! Tunnetta ei totisesti lievittänyt uistinpakin esiin kaivaminen, pakista Kalle otti esiin "keskikokoiset" McRubber haukishadinsä. "Herranjumala, minkä kokoisia"- oli ensimmäinen reaktio nämä lötkikset nähdessäni. Minulle ja Saijalle valittiin ensimmäiseksi ottiväriksi pumu-lötkis, jonka päähän ruuvattiin jigiruuvi, josta uistin saatiin kiinni perukkeeseen. Tämän jälkeen oli aika asetella koukut eli rigata uistin. Koukut aseteltiin Shadin mahapuolelle muutamalla paikallapitotapilla ( en muista korrektia nimitystä.. :D ) ja kolmihaarakoukkujen yhden haaran työntämisellä kumin sisään.. Alla yksi kuva tätä sekavaa sanallista selitystä kuvaamaan.. :D
 |
| Ihan itse tein.. :D :D |
Sitten olikin ensimmäisen heiton vuoro! Jessus kun setti tuntui painavalta, toki 100g on aika paljon enemmän kuin perus jigi. Alkuun painavan ja jämerän setin käsittely tuntui hieman oudolta, mutta loppujen lopuksi siihen tottui yllättävän nopeasti ja loppupäivästä saikin jo heittoihin hallittua suuntaa ja pituutta. Vaikeimmaksi jutuksi koitui ainakin omalla kohdalla kelausnopeuden säätäminen sopivaksi. Liian nopea kelaus kuljettaa shadiä liian pinnassa ja liian hidas kelaus/pysäytys aiheuttaa lähes varman pohjakosketuksen ja 90% todennäköisyydellä kera salaattilisukkeen ( varsinkin tuolla kyseisessä lahdessa oli paljon vitaa ym. vesikasvillisuutta). Tiedätte sitten ainakin kuka oli asialla, kun joku ihmettelee Loviisan alueella ennen niin vesikasvillisuudesta vehreän lahden kaljuuntumista. Noh, Kalle lohdutti tätä ruopparia toteamalla, että siellä kasvillisuudessa ne mörötkin lymyää, joten jos hetkenkin saisi shadin uimaan puhtain koukuin mahdollisuus tärppiin olisi hyvä!
 |
| Kalle kärsivällisesti opastaa Mimmejä! :) |
 |
| astetta järeemmät vermeet |
 |
| Kohdekala! wuhuu, ei ihan se 10kg mutta hauki kun hauki! |
Koko reissulle oli ladattu pari isoa teemaa: Tracker veneen testaus, Kalamimmien kisaprojektin ensimmäinen "gurumeeting" sekä tietysti rentoutuminen. Näin jälkeenpäin toivoisin, että olisin ottanut sanelukoneen mukaan reissulle, niin olisin saanut kaikki arvokkaat tiedonmuruset talletettua myöhempää käyttöä varten! Kallelta saimme uskomattoman paljon vinkkejä, faktoja ja neuvoja erityisesti haukien sielunelämää koskien. Erityisesti eri vesistöjen virtauksien, tuuliolosuhteiden, vuodenaikojen, vesistöjen lämpötilojen ym. vaikutus kalansaaliiseen oli todella mielenkiintoista.
Mitä saaliiseen tulee, niin ne isoimmat haukimukset pysyttelivät piilossa. Kaikille saatiin kuitenkin tapahtumia siiman päähän ja muutama kala ihan ylöskin asti! Kaloja tuli tasaisesti eri väreihin (pumu, sininen ja glittervihreä) ja loppupäivää kohden sadekin hieman hellitti! Viimeiselle parille tunnille vaihdoimme vielä paikkaa, mutta syönti oli jo sillepäivälle hiljentynyt. Ennen rantaantuloa otimme kaikki kolme vielä ihan ajokokemuksen Trackerista. Sen ajettavuus tuntui kyllä mahtavalta, todella vakaalta ja helpolta.
Kaiken kaikkiaan emme keksineet koko päivän aikana mitään pahaa sanottavaa ko. veneestä, ainakaan heittokalastusveneenä. Teknisistä spekseistä en oikein osaa sanoa mitään, mutta käyttömukaavuudeltaan on kyllä aivan omassa sarjassaan. Sekä liikuteltava repsikan penkki, että takaa avattavat 2 penkkiä ovat kyllä huippuluxusta näin igloon päällä istumiseen tottuneelle! Taka- ja etuosan heittotasojen kätevyydestä ei varmaankaan tarvitse erikseen hehkuttaa? Kalojen kyytiin haaviminen/nostaminen on korkeareunaisiin veneisiin verrattuna todella helppoa! haaville, vavoille ja muille pikkukilkkeille on veneessä esim. traikkukuljetusta/siirtymiä varten omat suljetut säilytystilansa, kuinka kätevää! Kokonaisuudessaa vene ylitti meidän kaikkien odotukset ja nyt enää harkinnassa on se, kuinka paljon muokkauksia vene vaatisi, jotta vastaisi vetouistelunkin tarpeita.
Meillä on siis paljon mietiskeltävää veneen hankintasaralla luvassa, mutta nämähän nyt ovat niitä mukavia ongelmia!
 |
| kuvassa mm. oikealla kokoon taittuva takapenkki. |
 |
| pieniä mutta kivoja yksityiskohtia! |
 |
| Tälle veneelle IISSOO peukku! |
Lopuksi haluaisin vielä osoittaa suuret kiitokset Kallelle, jonka ansiota onnistunut päivämme oli! Saimme niin paljon tietoa veneestä ja kalastuksesta yleensä, että on pää vieläkin hieman pyörällä. Jos haukikalastus merellä kiinnostaa voin kyllä enemmän kuin lämpimästi suositella Kallen ja Fishing Lords Oy:n palveluita, Trackervene vielä tuo oman lisäbonarinsa heittokalastuspäivään, kokeilkaa itse niin tidätte mistä vaahtoan! :D Nyt kun on hommaan saatu hyvä startti, toivotaan, että vielä useampi "guru" ottaisi onkeensa ja saataisiin Mimmien kanssa vielä lisää oppia, nälkä nimittäin kasvaa syödessä! Kallen viisaisiin sanoihin on hyvä lopettaa tältä erää: "Kalastuksessa pelataan todennäköisyyksillä. Varmuutta saaliin tulosta ei ole koskaan, mutta oikeilla viehe,paikka,aika ym. valinnoilla voimme parantaa todennäköisyyksiä onnnistumiselle" <3
kirj. Jenni - Kalamimmit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti